Alparslan Türkeş
Bu gün onu doğulduğu yavru vätänindä (Şimali Kiprdä), yaşadığı ana vätänindä (Türkiyädä) vä ruhunun vätänindä (Azärbaycanda) tez-tez anırlar
O, XX äsrdä Türkiyänin siyasi häyatına damğa vurmuş şäxslärdän biridir. Şöhrätinä, nüfuzuna, özündän sonra qoyub getdiyi siyasi irsinä görä ölkänin prezidenti vä baş naziri postlarını tutmuş bir çox siyasi xadimlärdän daha parlaqdır. Halbuki o, dövlätdä heç vaxt än böyük väzifäläri tutmayıb, yalnız baş nazirin müavini olub. O, heç general rütbäsi dä almayıb, ancaq polkovnik ola-ola generallara böyüklük edib.
Söhbät äfsanävi başbuğdan, Alparslan Türkeşdän gedir. O, özlärini Türkiyänin, türk dünyasının, millätin vä dövlätin qoruyucuları bilän, äsas şüarları "ülküsü olmayanın ölkäsi olmaz” olan "bozqurdlar”ın böyül lideri, Azärbaycanın böyük dostuydu. Onun üçün Şimali Kipr, Türkiyä vä ya Azärbaycan ayrı-ayrı üç dövlät deyildi, bu üç dövläti vahid görür, üç qardaş deyä tanıyırdı. O, bu xüsusda çox sämimiydi. Väfatından keçän bunca illärdän sonra onu doğulduğu yavru vätänindä (Şimali Kiprdä), yaşadığı ana vätänindä (Türkiyädä), tez-tez anıldığı ruhunun vätänindä (Azärbaycanda) sevimli edän mähz budur.
Aprelin 4-ü onun väfatının 15-ci ildönümüdür. Bu, 15 ildä o, millätsevär, vätänpärvär insanlar täräfindän bir gün belä yaddan çıxmadı, hämişä anıldı, hämişä ehtiramla xatırlandı.
Alparslan Türkeş 1917-ci il noyabrın 25-dä Kiprdä, Lefkoşa şähärindä doğulub. 1933-cü ildä ailäsi ilä birlikdä İstanbula köçüb. 1936-cı iläd Kuleli härbi mäktäbindän leytenant rütbäsiylä mäzun olub. 1940-da Geliboludaki 58-ci piyada alayında vzvod komandiri väzifäsindä xidmät edib
1944-cü ildä baş leytenant rütbäsindäykän yazıçı Nihal Atsızla birlikdä "İrqçılık-Turancılıq” ittihamıyla mühakimä olunub, 9 ay 10 gün Topxana härbi häbsxanasında yatıb. 1945-ci ildä härbi tribunalın qärarı ilä azadlığa buraxılıb, 1947-ci ilä bäraät alıb vä täkrarän orduya dönüb.
1955-ci ildä Türkeş Härbi Akademiyanı bitirib. Daha sonra ABŞ-a göndärilib vä orada härbi akademiya vä piyada mäktäbini qurtarıb. 1955-1957-ci illär arasında Vashinqtonda NATO-nun daimi komitäsindä Türkiyä Müdafiä Nazirliyinin nümayändäliyindä çalışıb. 1959-cu ildä Almanyada Atom ve Nüvä mäktäbinä göndärili vä buradakı tähsilindän sonra polkovnik rütbäsi alıb.
1960-cı il çevrilişindän sonra bir sıra zabitlärlä birlikdä Alparslan Türkeş dä ordudan täqaüdı çıxarılaraq Hindistandakı säfirliyä müşavir väzifäsinä göndärilib. Sürgündäykän MBK başqanı Cemal Gürselä mäktub yazaraq Yüksäk Ädalät Divanında mühakimä olunan sabiq baş nazir Adnan Menderesin vä onun yaxınlarının edam edilmäsinin doğru olmayacağını bildirib.
1963-dä ölkäsinä qayıdıb. Siyasätä atılıb. Dostları ilä birlikdä Cümhuriyyyätçi Kändli Milllät Partiyasına daxil olub. 1965-ci ildä partiyanın sädri olub. Millät väkili seçilib. 1969-cu ildä CKMP-nin Milliyätçi Häräkat Partiyasına (MHP) çevirib.
1975-ci ildän sonra "Milliyyät cäbhä” adı verilän koalisiya hökumätlärindä baş nazirin müavini olub. 1980-ci il härbi çevrilişindän sonra häbs edilib, 4.5 il mähbus häyatı yaşayıb.
1987-ci ildä siyasätlä mäşğul olmaq yasağı götürüldükdän sonra yenidän MHP-yä daxil olub. Qurultayda partiyanın sädri seçilib, Yozqatdan millät väkili seçiläräk yenidän parlamentin üzvü olub.
1997-ci ildä, aprelin 4-dä 80 yaşındaykän väfat edib.
Bu, bütün şüurlu häyatı 20-ci äsrin qeyri-stabil siyasi häyata malik Türkiyäsindä tälatümlärdä, härbi çevrilişlärin iztirablı dönämlärindä keçän Türkeşin ömür yolunun qısa mäcmusudur. Onun häyatının bir hissäsi dä xaricdä tähsildä vä sürgündä, daxildä mähbäsdä keçib.
1992-ci ildä Azärbaycanda milli-demokratik qüvvälär hakimiyyätä gäländä buna än çox sevinän, ölkämizä gäläräk prezident Elçibäyä dästäk verän, qardaş Azärbaycanın sevincini öz sevinci, kädärini öz kädäri elan edän ilk türkiyäli siyasätçi mähz Türkeş idi.
Ona görä dä onun işıqlı xatiräsi ölkämizin vätänpärvär käsiminin qälbindä daima yaşayacaq.
N.Asifli
Qaynaq: Yeni Müsavat
